Mies tilaa vaimolleen espressokeittimen nettikaupasta Italiasta, vaimo maksaa sähkölaskun verkkopankissa, poika etsii Googlesta lähdemateriaalia tenttiin, tytär etsii kesätyöpaikkaa yritysten internet-sivuilta.

Tietoyhteiskunta luo monia mahdollisuuksia - yrityksille ja yksityisille. Maailma tuntuu pienenevän. Tietoa vilisee, täytyy valita oikeat kanavat ja siltikin olla kriittinen.

Informaatioyhteiskunta perustuu jatkuvasti kasvavan tiedon määrän hallittuun jakeluun ja hyödyntämiseen. Tietoyhteiskunnan eri tasot vaihtelevat ja riippuvat kulttuurista, infrastruktuurista sekä maantieteellisestä sijainnista.

Tietoyhteiskuntaa voidaan myös kutsua termeillä e-society tai e-yhteiskunta, johon kuuluvat esimerkiksi e-talous, e-kauppa, e-lomakkeet, e-kortit, e-yritykset, e-mail jne.

Tietoyhteiskunta on mahdollistanut etätyön, sähköiset verkkopalvelut, rajattoman tiedonsaannin, tunteen välimatkojen lyhenemistä sekä ajankäytön tehostumisen. Esimerkiksi alle 35-vuotiaista yli puolet etsivät ja löytävät asunnon internetin avulla.

Yrityksille tietoyhteiskunta luo mahdollisuuksia, joissa laajakaistayhteydet, internet-sivut, verkkoratkaisut sekä tiedottamisen tehostuminen ovat tehokkaita työvälineitä. Uusia asiakkaita etsitään ja löydetään internetin avulla maapallon toiselta puolelta. Internet-markkinointi on usein "perinteistä" tehokkaampaa, koska se tavoittaa laajemman kohderyhmän huomattavasti kustannustehokkaammin. Lisäksi hakuohjelmat ovat kattavampia ja tehokkaampia kuin luettelomedia.

Yrityksen omaksuessa tietoyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet se varmistaa tehokkuuden ja liikevaihdon kasvun. IT-alan investoinnit ovat yritykselle toimialasta riippumatta kannattavia sijoituksia.

Usein sukupolvien väliset kuilut kärjistyvät, kun ei osata, haluta tai ymmärretä internetin tarjoamia mahdollisuuksia. Teknologian kehittyessä myös koko maapallon kehittyminen kiihtyy. Yritykset, jotka eivät investoi toimivaan verkkopalveluun, kärsivät hävittynä liiketoimintana. Kaiken kaikkiaan loppukäyttäjä tai kuluttaja hyötyy yritysten verkkopalveluista alentuneina tuotekustannuksina. Tutkimusten mukaan esimerkiksi ne rengasliikkeet, joilla ei ole internet-sivuja, joutuvat pienemmän kysynnän vuoksi myymään renkaita kalliimmalla hinnalla kuin ne rengasliikkeet, jotka ovat ymmärtäneet internetin merkityksen markkinoinnissa ja myynnissä. Sama pätee kameraliikkeisiin. Verkossa tehokkaasti toimivat yrityksen pystyvät myymään paremmalla katteella halvemmalla, koska kalliita varastokustannuksia ei juurikaan ole.