Mies tilaa vaimolleen
espressokeittimen nettikaupasta Italiasta,
vaimo maksaa sähkölaskun verkkopankissa, poika
etsii Googlesta lähdemateriaalia tenttiin,
tytär etsii kesätyöpaikkaa yritysten internet-sivuilta.
Tietoyhteiskunta luo monia mahdollisuuksia
- yrityksille ja yksityisille. Maailma tuntuu
pienenevän. Tietoa vilisee, täytyy valita oikeat
kanavat ja siltikin olla kriittinen.
Informaatioyhteiskunta
perustuu
jatkuvasti
kasvavan
tiedon määrän
hallittuun
jakeluun
ja hyödyntämiseen.
Tietoyhteiskunnan
eri tasot
vaihtelevat
ja riippuvat
kulttuurista,
infrastruktuurista
sekä
maantieteellisestä sijainnista.
Tietoyhteiskuntaa
voidaan myös
kutsua
termeillä
e-society
tai e-yhteiskunta,
johon kuuluvat
esimerkiksi e-talous,
e-kauppa,
e-lomakkeet,
e-kortit,
e-yritykset,
e-mail jne.
Tietoyhteiskunta
on mahdollistanut
etätyön,
sähköiset verkkopalvelut,
rajattoman
tiedonsaannin,
tunteen
välimatkojen
lyhenemistä
sekä
ajankäytön
tehostumisen.
Esimerkiksi
alle 35-vuotiaista
yli puolet
etsivät
ja löytävät
asunnon
internetin
avulla.
Yrityksille
tietoyhteiskunta
luo mahdollisuuksia,
joissa laajakaistayhteydet,
internet-sivut,
verkkoratkaisut
sekä
tiedottamisen
tehostuminen
ovat tehokkaita
työvälineitä. Uusia asiakkaita
etsitään ja löydetään internetin avulla maapallon
toiselta puolelta. Internet-markkinointi on
usein "perinteistä" tehokkaampaa, koska se
tavoittaa laajemman kohderyhmän huomattavasti
kustannustehokkaammin. Lisäksi hakuohjelmat
ovat kattavampia ja tehokkaampia kuin luettelomedia.
Yrityksen
omaksuessa
tietoyhteiskunnan
tarjoamat
mahdollisuudet
se varmistaa
tehokkuuden
ja liikevaihdon
kasvun.
IT-alan
investoinnit
ovat yritykselle
toimialasta
riippumatta
kannattavia
sijoituksia.
Usein sukupolvien
väliset
kuilut kärjistyvät,
kun ei osata,
haluta tai
ymmärretä
internetin
tarjoamia
mahdollisuuksia.
Teknologian
kehittyessä
myös
koko maapallon
kehittyminen
kiihtyy.
Yritykset,
jotka eivät
investoi
toimivaan
verkkopalveluun,
kärsivät
hävittynä
liiketoimintana.
Kaiken kaikkiaan
loppukäyttäjä
tai kuluttaja
hyötyy
yritysten
verkkopalveluista
alentuneina
tuotekustannuksina.
Tutkimusten
mukaan esimerkiksi
ne rengasliikkeet,
joilla ei
ole internet-sivuja,
joutuvat
pienemmän
kysynnän
vuoksi myymään
renkaita
kalliimmalla
hinnalla
kuin ne
rengasliikkeet,
jotka ovat
ymmärtäneet
internetin
merkityksen
markkinoinnissa
ja myynnissä.
Sama pätee
kameraliikkeisiin.
Verkossa
tehokkaasti
toimivat
yrityksen
pystyvät
myymään
paremmalla
katteella
halvemmalla,
koska kalliita
varastokustannuksia
ei juurikaan
ole.
